Kuinka paljon se maksaa? Maailman ensimmäinen twiitti menee huutokauppaan
Perustaja ja Twitterin toimitusjohtaja, Jack Dorsey, laittoi historian ensimmäisen twiitin myyntiin. Tai melkein niin. Tekijän 21. maaliskuuta 2006 julkaisema viesti on huutokaupattavissa arvoesineillä, twiittihuutokauppaalustalla, josta ihmiset ostavat niitä eräänlaisena digitaalisena nimikirjoituksena.
Tweetit huutokaupataan ei-korjattavina tokeneina, niin sanotuina NFT:inä (non-fungible tokens). Niille, jotka eivät tunne termiä, NFT:t ovat eräänlainen sertifikaatti, joka takaa kappaleiden aitouden ja ainutlaatuisuuden. Järjestelmä käyttää samaa lohkoketjulogiikkaa hyödykkeissä, jotka estävät tiedoston monistamisen. Itse asiassa jotkut alan toimijat vetoavat teknologiaan vaihtoehtona piratismille, koska sitä on käytännössä mahdotonta kopioida, mikä takaa paremman turvallisuuden videoiden, gifien, musiikin ja pelien kaupassa Internetissä.
https://twitter.com/jack/status/20
Tästä huolimatta ensimmäisen twiitin konsepti on hieman monimutkaisempi kuin miltä se näyttää. Kyseinen huutokauppa koskee vain alkuperäisen twiitin metatietoja, tämä ei tarkoita, että se omistaa Jack Dorseyn tilin tai mitään vastaavaa. Vain, että sillä on nimikirjoitettu digitaalinen sertifikaatti, joka sisältää alkuperäisen julkaisun metatiedot. Käytännössä maailman ensimmäisen twiitin hankkiminen on yhtä hyödyllistä kuin maan ostaminen kuuhun. Et tiedä, mutta tarvitset sitä jonain päivänä, eikö niin?
Laajentuvat markkinat
Alustan arvioiden mukaan maailman ensimmäinen twiitti voisi mennä huutokauppaan hyvällä summalla, noin 2,5 miljoonalla dollarilla, noin 14,4 miljoonalla R dollarilla. Tweettien myynti on jo saanut kannatusta suosittuina digitaalisina keräilyesineinä. Äskettäin Miamilainen taiteenkeräilijä myi 10 sekunnin videon 6,6 miljoonalla dollarilla Christie's-huutokaupassa, joka on yksi maailman suurimmista huutokauppakameroista.
Usko tai älä, digitaalisten tuotteiden markkinat ovat laajentumassa. Tweettien huutokaupan lisäksi tästä käytännöstä on hyötynyt pelimaailma, Steamin kaltaiset alustat tienaavat päivittäisiä voittoja keräilyesineiden huutokaupoista luetteloidensa merkkien ja keräilyesineiden lisäksi.
Vaikka joidenkin mielestä motiivi tällaiseen transaktioon piilee keräilyssä ja tavaroiden eksklusiivisuuden tunteessa, Big Techs näkevät nämä toiminnot ihanteellisena tilaisuutena tutustua uusiin teknologioihin ja popularisoida blockchain-kulttuuria. Twitter itsessään on yksi niistä alustoista on investoinut voimakkaasti em uudet teknologiat pyrkiessään pitämään sosiaalisen verkoston ajan tasalla.
kautta Puhelin Arena
Kuva: Claudio Schwarz @purzlbaum (Unsplash)
